MOTCA.art syntyi vuonna 2014. Se syntyi tarpeeseen luoda nimi taiteelle ja käsitöille, joita olen koko ikäni tehnyt. Koruista maalauksiin, piirustuksista pipoihin ja sitä kautta luu- ja kallotaiteeseen.
Kerron kohta lisää nimestä ja siitä, mikä Motca.art nykyään on, mutta kerron tässä välissä, kuka minä olen ja miten päädyin kaivertamaan kalloja!
Minä olen Johanna, helsinkiläinen, keskellä kaupunkia asuva eläinrakas kasvissyöjä, ja olen aivan pienestä saakka ollut todella kiinnostunut eläimistä, niiden hyvinvoinnista ja samalla eläinten luista, anatomiasta ja sarvista. Käsityöt ovat aina kuuluneet elämääni ja todennäköisesti AD(h)Dni takia, olen aina ollut luova. Olen myös ansainnut vuosien varrella lisänimen "Kettu".
Lapsena kulutin paljon aikaa siihen, että lapin matkoilla ja mökki-ja sienireissuilla yritin etsiä jotain eläinten palasia tuntureilta, metsistä ja rannoilta. Mutta empä tosiaan koskaan löytänyt mitään. Paitsi kerran norjassa mätänevän hylkeen raadon, mutta jostain syystä vanhempani eivät antaneet minun ottaa siltä päätä. Vaikka Johanna n.8v kuinka kirkui ja itki, että haluaa sen...
Tyydyin pitkään lähinnä ihastelemaan museoissa ja kuvissa luita ja kalloja, aina niistä haaveillen.
Mutta sitten näin netissä kallon. Koristellun ja upean naudan kallon. Se oli kaiverrettu taitavasti ja ihastuin siihen.
Se kuitenkin sijaitsi jossain toisella puolella maailmaa ja sen hinta oli satoja dollareita. Jatkoin googlailua ja yritin löytää samankaltaista lähempää ja mahdollisesti jopa edukkaammin.
Mutta en löytänyt.
Samoihin aikoihin sain käsiini ihan ensimmäisen oman pääkalloni, se oli lampaan.
Ja päätin tehdä sellaisen kaiverretun kallon itse. Ja siitä se ajatus sitten lähti.
Hankin välineet ja raivasin työpöydälle tilaa. Minulla oli jo työhuone, korujen ja muun askartelua varten, joten tila oli helppo järjestää.
Siitä alkoi kallojen kerääminen, tiedon haaliminen ja harjoittelu. Löysinkin nopeasti kontakteja joilta sain materiaalia. Kaiversin ja opettelin ja aika pian myin jo ensimmäisen valmiin kalloni.
Nykyään olen paremmissa työtiloissa ja materiaalia on runsaasti. Samoin motivaatiota ja inspiraatiota!
Haluan luoda jotakin kaunista ja antaa jo elämänsä antaneelle eläimelle kauniin jatkotarinan. Kaikki käyttämäni luumateriaali on joko normaalia kannan harvennusta, muista syistä lopetettuja tai onnettomuusissa kuolleita eläimiä. Mitään ei ole lopetettu vain materiaalin takia.
Tarve kunnioittaa luontoa ja elämää, on suuri.
Mutta mistä se nimi sitten tulee?
Minulla on koira, Venäjältä tullut rescue, jonka nimi on "Motja" . Koiran saapuessa, nainen kuitenkin kutsui sitä "Motkaksi" pimeällä ja kylmällä lahden juna-asemalla, marraskuussa 2012.
Nimi "Motka" jäi kaikumaan mieleen ja jossain vaiheessa se taipui mielessä muotoon "Motca.art", miettiessäni, että olisipa hienoa jos olisi oma "brändi".
Toisin sanoen, Motjasta tuli puoli vahingossa Motca.artin muusa ja nykyään hän onkin aika usein työhuoneella mukana. Lähinnä sohvaa lämmittämässä ja luiden laatutarkastajana.
Motja on persoonallinen tyttö, jolla on erinomaisen hyvä maku luiden suhteen. Parhaita tuntuu olevan ne, joista minäkin pidän. Tai sitten olemme vain samanlaisia..
Motja on persoonallinen tyttö, jolla on erinomaisen hyvä maku luiden suhteen. Parhaita tuntuu olevan ne, joista minäkin pidän. Tai sitten olemme vain samanlaisia..
Mihin tätä blogia sitten tarvitaan?
Saan aika paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen ja haluaisin jakaa tiedon muillekin. Onnekseni ihmiset ovat kiinnostuneita tämän kaltaisesta taiteesta ja suomalaisia sivuja aiheesta ei ole. Ainakaan sellaisia, joilla turhemmin jaettaisiin vinkkejä. Ulkomaisia kyllä löytyy ja niitä aion myös esitellä tässä blogissa.
Saan aika paljon kysymyksiä aiheeseen liittyen ja haluaisin jakaa tiedon muillekin. Onnekseni ihmiset ovat kiinnostuneita tämän kaltaisesta taiteesta ja suomalaisia sivuja aiheesta ei ole. Ainakaan sellaisia, joilla turhemmin jaettaisiin vinkkejä. Ulkomaisia kyllä löytyy ja niitä aion myös esitellä tässä blogissa.
Toivon, että blogistani on lukijoille iloa, toisille hyötyä ja se saa hyvälle tuulelle. Jos mielessäsi on joku aihe, josta haluaisit että kirjoitan, laita viestiä!
Kaikkea en todella tiedä, enkä osaa, mutta sen minkä hallitsen, mielelläni myös jaan.
MOTCA.art syntyi rakkaudesta luontoon ja eläimiin, tarpeesta tehdä käsillä, sekä yhdestä venäläisestä katukoirasta.
![]() |
Tiimi |
Seuraava postaus ilmestyy ensi viikolla ja aiheena on mm. AFTERLIFE Window Exhibition ja siellä esillä olevat työt.Sitä odotellessa käy tykkäämässä Motca.art Instagram ja Facebook sivuista, jos et ole sitä jo tehnyt.
AFTERLIFE Window Exhibition on yhteisnäyttely ystäväni Madleenan kanssa, joka on aivan huikea taiteilija.
Näyttely on esillä Paahtamo Oy'n näyteikkunassa helsingin Töölössä 27.10-30.11 2018, osoitteessa Eino Leinon Katu 4.
Mahtavaa saada tehdä tälläistä!
Alla pari kuvaa näyttelystä.
P.s.. Sen ihan ensimmäisen kalloni tarina on hieman kehno, Motja söi sen. Jäljelle jäi lähinnä hampaita..
Ja edelleenkään kotonani ei ole ainoatakaan kaiverrettua kalloa, sillä kaikki on mennyt myyntiin.. Ehkä joku päivä saan yhden kaiverretun kallon koristamaan omaakin seinää.
![]() |
Kiitos kuvasta Markolle! |
Hienoa <3, että teit tän. On mielenkiintoista nähdä työskentelyn eri vaiheita ja kuulla tarkemmin, miten teokset syntyvät. Niinkuin mä luulin, että hampaat pysyvät kallossa. Ei tullut mieleenkään, että ne tippuvat ja askarrellaan uusiksi paikoilleen :D
VastaaPoistaKyllä ne yleensä vaan tippuu, siellä on niin paljon kudosta joka ne pitää kiinni. Kun se katoaa, osat irtoaa ;)
Poista