Kallon putsaaminen Part. 2 -Rasvanpoisto ja valkaisu

Hei vaan taas!

Viimeksi oli ohjeet pään putsailuun kaikesta kudoksesta, kallossa ei tuon käsittelyn jälkeen pitäisi olla enää mitään kudosta jäljellä, pelkkä puhdas luu.
Monet kallot ovat kuitenkin rasvaisia, osa enemmän osa vähemmän, joten niille täytyy tehdä vielä rasvanpoisto ja sen jälkeen ne voi halutessaan vielä valkaista. Valkaisu samalla desinfioi kallon.

Rasva näkyy kuivuneessa kallossa kostean näköisinä läikkinä. Yleensä leukojen, otsan ja takaraivon luu on rasvaisimmat kohdat.
Rasva kannattaa poistaa useastakin syystä. Se kellastuttaa luun, läikät näyttää rumalta ja se saattaa houkutella ötököitä.

Valkaisu taas on lähinnä maku asia. Jotkut tykkää täysin puhtaan valkoisista kalloista, itse taas tykkään luonnollisemman värisistä, joissa esim. hampaiden tummentumat ovat jäljellä ja luu on luonnollisen vaaleaa, ei aivan vitivalkoista. Valkaisu kannattaa kuitenkin suorittaa edes suht nopealla dippaamisella, niin kallo tulee desinfioitua.

Kaikki tässä annettavat ohjeet ja niiden toteutus on lukijan omalla vastuulla. Huomioi turvallisuus, jos valitset kemikaaleilla tehtävän rasvanpoiston. 

Mitä siis tarvitset?

Rasvanpoistoon:

Tapa 1. Bensalla
-Ämpärin/pöntön jossa tiivis kansi ja johon kallo mahtuu kokonaan.
HUOM! Pöntön tulee olla bensiinin kestävä ja ilma tiivis!
-4T pienkone bensiiniä
-Kumihanskoja


Tapa 2. Fairylla
-Ämpärin/pöntön jossa mahdollisesti kansi ja johon kallo mahtuu kokonaan.
-Fairya
-Akvaariolämmitin


Tapa 3. Asetonilla
-Ämpärin/pöntön jossa on tiivis kansi ja johon kallo mahtuu kokonaan.
HUOM! Pöntön tulee olla asetonin kestävä ja ilma tiivis!
-asetonia
-Kumihanskoja

Mikä tahansa bensiini ei käy, vaan tässä käytetään 4T pienkonebensiiniä. Sitä voi ostaa kanistereina mm. K-Raudasta ja joiltain huoltoasemilta suoraan pumpusta.
Asetonia saa samoin K-Raudasta. Kumpaakaan kemikaalia en kantaisi kotiini suuria määriä, joten suurten kallojen rasvanpoisto kannattaa meilkein tehdä Fairyn ja akvaariolämmittimen avulla.

Valkaisuun:

Tapa 1. Vetyperoksidilla upotettuna
-Ämpärin/pöntön jossa tiivis kansi ja johon kallo mahtuu kokonaan.
-Vetyperoksidia 3-12% vahvuisena
-Kumihanskoja

Tapa 2. Vetyperoksidilla käärittynä
-Esim. talouspaperia/valkoista rättiä, esim. vanhasta lakanasta tjms.
-kelmua
-muovipussi/jätesäkki
-Vetyperoksidia 3-12% vahvuisena
-Kumihanskoja

Vetyperoksidia voi ostaa apteekista ainakin 3% vahvuisena ja 12% saa mm. puutarhaliikkeistä. Vahvempaa 30% vetyperoksidiakin on mahdollista käyttää, mutta sen ostoon ja hallussa pitoon tarvitsee luvan poliisilaitokselta. Lupa maksaa ilmeisesti muutaman kympin ja maksun joutuu maksamaan, irtosi lupaa tai ei.
Vetyperoksidia käsitellessä, muista hyvä ilmanvaihto ja kumihanskat. Et halua sitä ihollesi. Se nimittäin polttaa ja valkaisee myös ihollesi valkeat, kutisevat jäljet. Pukeudu myös sen mukaan, että se valkaisee kaiken, johon se osuu.

Muovien kemikaalikestävyyden voit tarkistaa täältä: Aikolon

Rasvanpoisto

Tapa 1. Bensalla

HUOM! 4T pienkonebensiini on erittäin paloherkkää, haihtuu nopeasti ja haisee pahalta! Lue käyttöohjeet ja varoitukset ennen käyttöä!

Kallo laitetaan bensiinin kestävään astiaan ja peitetään bensiinillä kokonaan. Sarvia ei upoteta vaan ne jää pinnalle.
Kallo/luut saa liota siellä vähintään viikon, riippuen kallon rasvaisuudesta jopa kuukauden tai pidempään. Ota kallo välillä ylös, anna bensiinin haihtua kokonaan ja tarkista tilanne, jos läikkinä edelleen näkyy, kallo takaisin bensiiniin. Haju katoaa nesteen haihtuessa.

Tätä käytän itse. Sitä saa sekä kanistereissa, että pumpusta joiltain asemilta.

Jäljelle jäävä bensiini säilötään niiden omiin kanistereihin ja joko säästetään myöhempää käyttöä (rasvanpoisto, ei esim. enää ruohonleikkuriin..) varten tai hävitetään asianmukaisesti.

Tapa 2. Fairylla

Kallo laitetaan pöntön pohjalle ja struutataan fairya reilu loraus mukaan. Lämmintä vettä päälle niin että luut peittyy ja sen jälkeen asennetaan akvaariolämmitin pöntön reunaan joka pitää veden mahdollisimman lämpöisenä.
Akvaariolämmittimen tulee olla tarpeeksi tehokas, tehot menee litrojen mukaan. Eli mitä isompi ämpäri ja enemmän vettä, sen tekokkaampi lämmitin!

Huolehdi siitä, ettei vesi haihdu liikaa ja vaihda vesi ja Fairy esim kerran/pari viikossa.
Kallo saa makailla Fairy vedessä kunnes siitä ei enää irtoa rasvaa. Rasva nousee vedenpinnalle öljykuplina, joten se on helppo havaita.

Tsekkaa lämmittimen käyttöohjeet, että se on oikein asennettu!

Kun rasvaa ei enää irtoa, kallon pestään ja annetaan kuivua kunnolla.

Tapa 3. Asetonilla

HUOM! Asetoni on erittäin paloherkkää, haihtuu nopeasti ja haisee pahalle! Lue käyttöohjeet ja varoitukset ennen käyttöä! 

Kallo/luut laitetaan astian pohjalle ja päälle kaadetaan asetonia niin paljon, että ne peittyvät. Sarvia ei upoteta!
Luiden annetaan liota asetonissa viikkoja ja tarkistetaan välillä tilanne, annetaan kallon kuivua ja asetonin haihtua. Jos läikkinä vielä on, kylvetetään lisää.

Kun kallo on rasvaton, annetaan asetonin haihtua ja kallo on valmis. Jäljelle jäävä asetoni pakataan omiin kanistereihin ja joko hävitetään asianmukaisesti tai säästetään myöhempää käyttöä varten.

Kun kallo on rasvaton, sille voidaan suorittaa valkaisu.

Valkaisu

Tapa 1. Vetyperoksidilla upotettuna

Mitä vahvempaa liuos on, sen tehokkaammin ja nopeammin se valkaisee. Itse käytän 12% Vetyperoksidia jota yleensä laimennan. Varsinkin suurten kallojen kanssa on taloudellisempaa laimentaa ja antaa kallon liota kauemmin, kuin ostaa niin paljon vetyperoksidia, että se riittää peittämään koko kallon.
Kallo upotetaan vetyperoksidiin ja annetaan olla siellä halutusta lopputuloksesta riippuen 5minuutista vuorokauteen. Liuos alkaa poreilemaan, se on aivan normaalia, se kertoo vain siitä, että se toimii.

Liuosta voi käyttää niin monta kertaa, kuin se alkaa poreilemaan. Kun se ei sitä enää tee, se on ns. kuollut. Liuos säästyy pitempään, mitä vähemmän se on hapen ja valon kanssa tekemisissä. Eli valkaisuastian kannattaa olla kannellinen ja tumma. Samoin astian, jossa säilytät sen.

Muista ehdottomasti käyttää kumihanskoja aina, kun olet vetyperoksidin kanssa tekemisissä!

Tapa 2. Vetyperoksidilla käärittynä

Toinen tapa valkaista, on peittää kallo kääreillä, esim. puuvillaisilla kankailla. Kankaisiin kääritty kallo laitetaan pussiin jonka jälkeen kankaat kastellaan vetyperoksidilla läpikotaisin. Sitten koko setti kääritään ensin tiukasti sinne muovipussin sisään, jonka jälkeen se vielä kelmutetaan ympäriinsä tiukasti. Kallon voi jättää sinne muhimaan päiväksi pariksi. Pakettia kannattaa välillä käännellä/ravistella, jos sinne on jäänyt ylimääräistä liuosta joka tekee lammikon yhteen kohtaan,

Valkohäntäpeura muumiokääreessä

Hirvinaaras omassa kotelossaan

Lopulta paketti avataan ja annetaan kuivua.

Tämä on hyvä keino säästeliääseen vetyperoksidin käyttöön, tai jos haluat valkaista vain kallon ulkopuolen kunnolla. Mutta toisaalta, et näe suoraan, mitä kallolle tapahtuu. Molemmat on hyviä tapoja, itse suosin ensimmäistä enemmän.

Jostain olet ehkä lukenut, että myös kloriitilla voi valkaista luuta. Se kyllä valkaisee, mutta se myös tuhoaa luuta. Vaikka sen pesee pois, se jatkaa tuhoamistaan ja luu muuttuu ajan myötä hilseileväksi ja voi jopa murentua kokonaan, jos se on ollut pitkään vahvassa kloriitissa. Luu muuttuu myös kellertäväksi ajan myötä. 
En siis missään tapauksessa suosittele kloriittia mihinkään muuhun, kuin mestojen desinfioimiseen putsailun jälkeen, siihen se on hyvä. 

Nyt voit liimata kaikki irronneet hampaat ja palaset takaisin paikalleen ja antaa kallon kuivua lopullisesti. Sitten sen voi asettaa esille joko seinälle, hyllylle tai johonkin asetelmaan tjms, mihin se on menossakaan, tai sen voi jatkokäsitellä.
Luu on aika kiitollista materiaalia, sitä voi kaivertaa, sahata, värjätä. Siihen voi liimata ja sitä voi myös maalata. Vaihtoehdot ovat aivan rajattomia. Seuraavan postauksen aihetta en ole vielä päättänyt, mutta se tulee todennäköisesti tammikuun ensimmäisellä viikolla 2019!

Mustikalla värjätty supikoirankallo.

Hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta 2019!
Toivottaa Motca.art!